Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avaussanat Arktisessa biodiversiteettikongressissa Rovaniemellä 9.10.2018 - Suomen tasavallan presidentti: Puheet

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 9.10.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avaussanat Arktisessa biodiversiteettikongressissa Rovaniemellä 9.10.2018

Kuva: Arctic Biodiversity Congress / Mike Muzurakis
Kuva: Arctic Biodiversity Congress / Mike Muzurakis

(puheen kieli englanti)

On ilo toivottaa teidät tervetulleiksi Rovaniemelle ja Suomen arktiselle alueelle. Kun tänään avaamme Arktisen biodiversiteettikongressin, alkaa samalla myös yksi Suomen tärkeimmistä viikoista Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Parin päivän kuluttua arktisen alueen ympäristöministerit ja arktisten alkuperäiskansajärjestöjen edustajat saapuvat tänne Rovaniemelle kokoukseensa, joka on ensimmäinen laatuaan viiteen vuoteen.

Nämä kokoukset ovat osoitus siitä, miten ensiarvoisen tärkeänä me – Suomi ja Arktinen neuvosto – pidämme arktisen luonnon suojelemista. Arktisen luonnon monimuotoisuuden suojeleminen liittyy läheisesti saastumisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, jotka ovat tämän viikon kaksi muuta pääteemaa.

Tämä kongressi tuo yhteen asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, yhteiskunnan eri aloilta, jakamaan tietoa yhteisen tavoitteen tukemiseksi: arktisen alueen arvokkaiden lajien ja ekosysteemien turvaamiseksi. Arktisen alueen poikkeuksellisuus ei rajoitu yksinomaan tälle alueelle. Se vaikuttaa myös koko maailman luonnon monimuotoisuuteen esimerkiksi tarjoamalla lisääntymisalueen miljoonille muuttolinnuille.

* * *

En aio luennoida enempää aiheesta, joka on teidän erikoisalaanne. Haluaisin kuitenkin korostaa, että teidän kokoontumisenne on meille kaikille opettavainen kahdellakin tapaa.

Ensinnäkin me tarvitsemme suoraa vuorovaikutusta tiedeyhteisön kanssa, jotta päättäjät saisivat käyttöönsä kaiken tarvittavan tiedon ja myös ymmärtäisivät sen. Toiseksi arktinen alue ei ole erillään globaalista kehityksestä. Molemmat opetukset koskevat biodiversiteetin lisäksi myös ilmastonmuutosta. 

Kuten me kaikki tiedämme, hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi juuri tuoreimman erikoisraporttinsa ilmaston lämpenemisestä. Raportin viesti päättäjille on erittäin selvä. Meidän on välittömästi ryhdyttävä toimimaan tehokkaammin ja nopeammin saavuttaaksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. 

Se pätee erityisesti arktiseen alueeseen. Kuten IPCC:n raportissa todetaan, arktinen alue on yksi planeettamme herkimmistä kokonaisuuksista, jos ja kun ilmaston lämpeneminen jatkuu. Vastaavasti myös arktisen merijään sulaminen ja muut muutokset arktisella alueella vauhdittavat ilmastonmuutosta koko maailmassa. Olen todennut tämän ennenkin: jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman.

* * *

Ilmastonmuutoksen ei pitäisi päästä otsikoihin vain silloin, kun uusi raportti julkaistaan. Sen on pysyttävä asialistamme kärjessä koko lähitulevaisuutemme ajan. Ilmastonmuutos on yhtä aikaa kiireellinen ja pitkän aikavälin haaste. Sen hillitseminen on velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan.

Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC:n uusimman raportin päähuomio kohdistuu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ja niin pitääkin olla. Hiilidioksidipäästöt ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset ovat suurin yksittäinen ilmaston lämpenemiseen vaikuttava tekijä. Meidän kaikkien on tehtävä enemmän ja nopeammin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi – niin yhteisöinä kuin yksilöinäkin.

Mutta kuten IPCC:n raportti niin ikään osoittaa, muitakin vaikuttavia tekijöitä on otettava huomioon. Musta hiili vaikuttaa merkittävästi arktisen merijään kohtaloon. Kun mustaa hiiltä leviää valkoiselle jäälle, se nopeuttaa jään sulamista välittömästi. Jos mustaa hiiltä ei jäälle tule, myönteinen vaikutus on yhtä välitön. Mustan hiilen päästöjen vähentäminen on nopein tapa hidastaa arktisella alueella nyt tapahtuvia nopeita muutoksia.

* * *

Olen avoimesti ilmoittanut, että Suomi olisi halukas järjestämään kaikkien aikojen ensimmäisen arktisen huippukokouksen. Uskon, että ympäristöasioiden tulisi olla sellaisen huippukokouksen pääteema. Uskon niin ikään, että ympäristöasiat ansaitsevat oman huippukokouksensa.

Konkreettisena ehdotuksena esitämme, että kaikki arktiset valtiot, korkeimmalla poliittisella tasolla, sitoutuisivat vähentämään mustan hiilen päästöjään. Vähentämään öljy- ja kaasukenttien soihdutusta, siirtymään raskaista polttoöljyistä nesteytettyyn maakaasuun laivapolttoaineena, ajanmukaistamaan vanhanaikaiset voimalaitoksensa ja ehkäisemään maastopaloja.

Ja voin ilokseni todeta, että muilta arktisilta mailta saamamme, konkreettisia ehdotuksiamme koskeva palaute on ollut erittäin myönteistä. Jopa siellä, missä Pariisin ilmastosopimus on herättänyt epäilyjä, tämänkaltaiset konkreettiset ympäristöteot otetaan ennakkoluulottomasti vastaan.

Mahdollisen huippukokouksen valmistelua koskevat keskustelut ovat antaneet minulle syytä jonkinasteiseen toiveikkuuteen. Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei nykyään välttämättä ole paras keskustelunaloitus aivan jokaisessa pääkaupungissa, mutta sen taustalla vaikuttavien konkreettisten ongelmien ratkaisemista voi edelleen lähestyä rakentavasti.

Toivoa on. Voimme vielä pelastaa Arktiksen, ja voimme pelastaa maailman. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi.

* * *

Rovaniemi on tällä viikolla täynnä arktiselle ympäristölle omistautuneita ihmisiä. Te osoitatte maailmalle, miten herkkä arktinen biodiversiteetti on ja miten ilmastonmuutos alueeseen vaikuttaa. Teidän työnne ansiosta olemme tietoisia lämpenevän Arktiksen ja sen lumen ja jään sulamisen globaaleista seurauksista.

Kuten moni muu eri puolilla maailmaa, arvostan suuresti teidän työtänne. Tieteelliseen tutkimukseen ja alkuperäiskansojen tietoon perustuva viestinne on kuultu. Arktiksen tulevaisuuden vuoksi pyydän teitä: älkää vaietko. Tarvitsemme ääntänne.

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 15.10.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi