Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys korkeimman oikeuden 100-vuotisjuhlassa 1.10.2018 - Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 1.10.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys korkeimman oikeuden 100-vuotisjuhlassa 1.10.2018

Presidentti Niinistö puhui Helsingin yliopiston juhlasalissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö puhui Helsingin yliopiston juhlasalissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hyvä satavuotias korkein oikeus,

Tänään on teidän juhlapäivänne, ja se on muistamisen ja onnittelemisen arvoinen. Sata vuotta sitten korkein oikeus kokoontui ensimmäistä kertaa istuntoon riippumattomana tuomioistuimena. Suomi oli itsenäistynyt vain vajaa vuotta aiemmin.

Korkeimman oikeuden perustaminen oli oikeusvaltiomme rakennusvaiheen kulmakiviä. Tosin korkeimman oikeuden juuret ulottuvat paljon kauemmas historiaan, ja kasvualusta oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille jopa muutaman sadan vuoden taakse. Mutta täysi riippumattomuus, se saavutettiin sata vuotta sitten. Lokakuun 1. päivänä 1918 senaatin oikeusosasto lakkautettiin ja laki korkeimmasta oikeudesta tuli voimaan.

* * *

Kun Suomi täytti sata vuotta, painotin uudenvuodenpuheessani osallisen kansallistunnetta. Sitä, että jokainen voi Suomessa tuntea: olen tässä osallinen.

Tämä osallisuus on luotu demokraattisesti, kansanvallan välinein. Se on ylevää ja rohkeaa toimintaa maan rakentamiseksi. Juuri tasavertaisuus ja oikeudentunto ovat luoneet osallisuuden tunnetta; yksilöille ja ryhmille.

Korkein oikeus, sen jäsenet ja henkilöstö, olette tehneet tinkimätöntä työtä suomalaisen oikeusvaltion puolesta sata vuotta. Se on jotain, josta te kaikki - tai oikeastaan ME kaikki - voimme ansaitusti olla ylpeitä. Maassa noudatetaan lakia, riidat ratkaistaan ja laittomuudet torjutaan.

Suomen kehityksen tärkeä lähtökohta on ollut oikeusvaltion periaate - lain herruus. Siitä syntyy oikeudenmukainen valtio. Keskiaikaisissa tuomarinohjeissa oikeudenmukaisuuden mittana oli oikeus ja kohtuus. Sitä oikeudenkäyttö on tänäänkin.

Yhteisiä arvojamme - oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja demokratiaa kuitenkin koetellaan monessa maailman kolkassa. Eikä aina edes niin kaukana, Eurooppakaan ei ole näiltä kolhuilta välttynyt.

Geopolitiikassa, maailman vallan lähteillä, tuntuvat voima ja vahvuus sanelevan. Kansainvälinen sopimuspohjainen järjestys ottaa nyt pohjakosketuksia.

Noilla kansainvälisillä sopimuksilla on sitouduttu sääntöihin ja oikeudellisiin vaikutuksiin, välittömästi tai ainakin välillisesti. Niiden kyseenalaistaminen on oikeastaan pyrkimystä maailmanjärjestyksen muuttamiseen – suorastaan mullistamiseen. Historia kertoo karua kieltään; hyvää ei ole koskaan seurannut siitä, että yhdessä sovittu järjestys sivuutetaan.

Oikeudenjakajilla, totisella tuomarikunnalla, missä tahansa maailmankolkassa, voi tähän kaikkeen olla vain yksi vastaus: Valta voi kyllä puhua, mutta laki ei vaikene.

* * *

Korkein oikeus antaa vuosittain noin 100 ennakkopäätöksenä pidettävää asiaratkaisua vuodessa.

Poliittisissa piireissä on aina aika-ajoin noussut arveluita, että tuomioistuimet luovat lakia niitä lakeja tulkitessaan. Minulla ei ole kyllä ollut koskaan aihetta noihin arveluihin yhtyä.

Mutta joskus pysähtyy kyllä ajattelemaan, mitä viisautta ja vastuuta vaatikaan prejudikaatin antaminen; tätä kaikki noudattakoot ja myös tästä eteenpäin.

Mikään laki ei kata kaikkia yksityiskohtia, lait ja niiden perustelut voivat jopa olla ristiriitaisia, yleinen mielipidekin voi painostaa. Teidän tehtävänne on vaativa; päättää riidassa, mikä on oikeus ja kohtuus.

* * *

Tänään Suomen liput on nostettu salkoon kansalaisvaikuttamisen ja Miina Sillanpään kunniaksi. Samana päivänä 112 vuotta sitten, Suomessa astuivat voimaan säädökset, jotka ensimmäisenä maailmassa antoivat täydet poliittiset oikeudet kaikille kansalaisille.

Se oli tärkeä askel kansakunnalle, joka viiltävien vaikeuksien jälkeen alkoi rakentua vähitellen kansanvaltaiseksi oikeusvaltioksi. Nuo molemmat on syytä pitää mielessä, ei ole demokratiaa ilman oikeutta, ei oikeutta ilman demokratiaa.

* * *

Tämä maailman vapain, onnellisin, ja mitä niitä kaikkia nyt muita onkaan, maa kiittää ja onnittelee korkeinta oikeuttaan!

Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko vastaanotti presidentti Niinistön 100-vuotisjuhlaan. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko vastaanotti presidentti Niinistön 100-vuotisjuhlaan. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 1.10.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi